Yläkoululeiriltä potkua futsalpelaajapolulle
Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Eerikkilä järjestää tälläkin talvikaudella 7.-9. luokkalaisille suunnatun yläkoululeirityksen, jonka keskeisenä tavoitteena on opettaa nuori urheilija elämään huippu-urheilijan elämää koulunkäyntiä unohtamatta.
Futsalpelaamisen opit alkavat kertyä jo yläkoululeirivaiheestaKuva: Kalevi Hämäläinen
Pelaajapolun alkujuuret yläkoululeirillä
Yläkoululeiritoiminnalla on Palloliiton tuki, lajiliitto tunnistaa yläkoululeiritykset osaksi valmennusjärjestelmäänsä sekä vastaa leiritysten valmennuslinjauksien määrittelystä ja jalkauttamisesta leirivalmentajille. Futsalin yläkoululeiritysten osalta tätä edesauttaa se, että leiritoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat futsalin alue- ja maajoukkuetoiminnassa mukana olevat valmentajat.
Eerikkilä tarjoaa ympäristön urheilijan kehitykselle
– Futsalin yläkoululeiritys on loistava lisä nuorelle futsalistalle oman harjoittelun lisäksi, varsinkin monen joukkueen talvellakin pääasiassa keskittyessä jalkapalloon ja futsal toimii enemmänkin oheisharjoitteluna, kertoo Jussi Tuominen, Eerikkilän futsalin lajivastaava ja jalkapallopalveluiden koordinaattori.
– Omassa ympäristössä voi olla hankala saada lisäoppia futsalista, kun kokonaisuutena joukkueen pääpaino on viheriöllä parketin sijasta. Leirillä nuoret tapaavat samanhenkisiä pelureita, joiden kanssa on mahtavaa pitää yhteyttä leirien ulkopuolellakin ja lopulta tiet voivat ristetä vaikkapa U19 maajoukkueessa. Esimerkiksi Aaro Paappanen on harjoitellut ensimmäisen kerran Vierumäellä yläasteikäisenä Otson, Pekon, Niemelän Oton ja Masin kanssa.
>>> Aaro Paappasen pelaajapolkua esittelevään artikkeliin
Nuorten maajoukkuetoiminnan yhteydessä on teemana ollut, että yläkoululeiritys myös pienentää kynnystä siirtyä maajoukkuetoimintaan, kun niin Eerikkilän ympäristö kuin myös harjoiteltavat asiat ovat tuttuja. Yläkoululeirien päävalmentaja Elias Martikainen tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi U19 futsalmaajoukkueen päävalmentaja Kerkko Huhtasen kanssa käsiteltävistä teemoista ja nuoren futsalistan tärkeimmistä ominaisuuksista. Eerikkilän yläkoululeirejä on ollut käynnistämässä myös Maru Grönroos.
Futsalin aluetoiminta kokoaa yhteen myös futsalvalmentajia ympäri Suomea.Kuva: Kalevi Hämäläinen
– Yläkoululeirityssysteemissä yleisesti nuori pääsee neljä kertaa vuodessa neljän päivän ajan testaamaan millaista on elää urheilijan kaksoisuraa ja pääsee tutustumaan mahdollisesti myöhemmässä tutuksi tulevaan leireilyelämään, tiiviiseen yhdessäoloon joukkuekavereiden ja koko tiimin kanssa. Syödään ja nukutaan hyvin, treenataan hyvin ja totta kai tärkeimpänä on hoitaa koulu kunnolla myös leirityksen aikana. Leirin aikana kenestäkään ei tehdä uutta Jukka Kytölää tai Panu Autiota, mutta sen aikana nuorelle annetaan eväitä siihen matkaan, sellaisia, joita kahdella yllämainitulla ei ole ollut tarjolla.
– Eerikkilässä pyöritetään yläkoululeirityksiä futsalin lisäksi jalkapallossa ja salibandyssa. Eerikkilän näkökulmasta yläkoululeiritys on loistava mahdollisuus nuorelle urheilijalle, varsinkin heille, joilla ei ole mahdollisuuksia omassa arjessa aamuharjoitteluun tai urheiluyläkouluun. Leirityksen myötä nuori pääsee matalalla kynnyksellä neljästi vuodessa kokeilemaan urheilijan kaksoisuraa ja näin ollen helpottaa valintaa toiselle asteelle siirtyessä, jos esimerkiksi urheilulukio on ollut pohdinnoissa.
Yläkoululeireille hakuaika on aina keväisin maaliskuussa.
Eerikkilän yläkoululeirin päävalmentaja Elias Martikainen ammentaa osaamista liikuntatieteellisen opinnoistaan
– Futsalin yläkoululeiritys mahdollistaa motivoituneille nuorille mahdollisuuden isoihin kehitysaskeliin futsalpelaajana, toteaa Elias Martikainen yläkoululeiritoiminnan mahdollisuuksista.
Elias Martikainen on mukana myös alueleiritoiminnassaKuva: Kalevi Hämäläinen
– On toki syytä korostaa, ettei yläkoululeiritys tai alueellinen pelaajatoiminta ole välttämättömyys tai suinkaan ainoa pelaajapolku futsalin huipulle. On kuitenkin mahtava mahdollisuus yläkouluikäisille futsalpelaajille päästä kehittämään lajiosaamistaan tavoitteellisesti jo tässä vaiheessa - se varmasti kehittää pelaajia kohti aluetoiminta- ja maajoukkuepolkua.
– Eerikkilä on mahtava paikka toteuttaa yläkoululeiritys. Itse olen ihaillen katsonut, kuinka jämptisti Eerikkilän porukka huolehtii pelaajien koulunkäynnistä. Myös urheilijaksi kasvu on iso teema leireillä, ei suinkaan pelkkä lajispesifi tekeminen. Eerikkilän väki antaa pelaajille mahtavia oppitunteja, kuinka yhdistää arjessa koulunkäyntiä, harjoittelua ja urheilullista elämäntapaa.
– Tärkein lähtötasotekijä on sisäinen motivaatio pelata ja nauttia futsalista, ja sitä myöten halu kehittyä futsalpelaajana. Pelaaja saa yläkoululeiritykselle tukea oman osaamisensa mukaan. Parhaimmillaan pelaajille annetut kotiläksyt ja oppi leiriltä voi kehittää pelaajan omaa arkea seuraympäristössä. Pelaajat saavat toki minulta ja muilta valmentajilta oivan kasan oppia neljän leiritysviikon aikana mutta loppujen lopuksi tärkein kehittyminen tapahtuu seura-arjessa ja omalla ajalla. On myös hyvä huomioida, että parhaimmillaan pelaaja on 3 vuotta mukana yläkoululeirityksissä. Tämän takia sisältöjä ja teemoja leireille myös päivitetään vuosittain, jotta kehittymiseen tarjotaan mahdollisimman hyvät työkalut.
– Suosittelen futsalin yläkoululeirityksiä suosittelisin kelle tahansa innokkaille futsalpelaajille. Leireille kannattaa tulla avoimin mielin, vaikka toistaiseksi esimerkiksi jalkapallo olisi omassa arjessa päälajina. Pelaajajoukko on tänä lukuvuonna määrällisesti noin 30 pelaajaa. Harjoittelu on tavoitteellista ja koitamme askel askeleelta kehittää pelaajien henkilökohtaisia taitoja ja 2-3 pelaajan yhteistyötä. Toki voimme myös valmennusporukan kanssa tarjota jotain trendejä omasta arjestamme futsalin Suomen ”huipulta”, jatkaa Liikunnan Riemussa pelaaja-valmentajana Miesten Futsal-Liigaa pelaava Martikainen. Martikainen on valmistumisen kynnyksellä Liikunnalta.
Liikunnalta valmistuu vuosittain futsalpelaajia opettajiksi ja liikunta-alan osaajiksi. Futsalosaaminen löytyy suomalaisista kouluista.Kuva: Kalevi Hämäläinen
– Kaiken kaikkiaan yläkoululeiritykset vaikuttavat yli lajirajojen toiminnalta, josta ajattelee, että "kunpa tuollaista olisi ollut minun nuoruudessani". Koulunkäynti ja urheilu yhdistyy hienosti. Sen lisäksi mahdollistetaan nuoren kokonaisvaltainen kehittyminen ja hyvinvointi - niin fyysisesti, lajitaidollisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti! kannustaa Martikainen nuoria osallistumaan ennakkoluulottomasti yläkoululeiritoimintaan.
Maajoukkuetoiminta häämöttää tavoitteena nuorilla pelaajilla. Myös valmentajapolku voi viedä kohti maajoukkuetta.Kuva: Kalevi Hämäläinen
Palloliitto yhteistyössä kehittämässä nuorten pelaajien pelaajapolkua
Futsalin yläkoululeiritoimintaa on nyt järjestetty Eerikkilässä urheiluopiston ja Palloliiton yhteistyössä toista kautta, ja yhteiselle toiminnalle kehitetään myös jatkoa. Yläkoululeiritoiminnan on koettu tukevan valintavaiheessa olevia yläkouluikäisiä futsalpelaajan poluillaan. Toiminnalle on myös hahmoteltu kolmivuotinen opetussuunnitelma, jotta kyetään tarjoamaan jonkin verran uutta sisältöä kullekin yläkouluvuodelle.
– Toimintaa suunnitellessamme pyrimme myös pitämään mielessä realiteetit. Taloudellisesti tai maantieteellisesti Eerikkilään keskittyvä toimintamme ei ole kaikkien lupaavien nuorten futsalpelaajien saavutettavissa, muistuttaa U19 futsalmaajoukkueen päävalmentaja Kerkko Huhtanen.
– Sosioekonomisesta näkökulmasta onkin hyvä, että Eerikkilä on kyennyt rakentamaan taloudellisia tukitoimintoja niille yläkoululeiritoiminnasta kiinnostuneille, jotka tukea tarvitsevat. Pohdimme myös edelleen konseptin levittämismahdollisuuksia muualle Suomeen ja lähemmäs pelaajien arkiympäristöjä, mutta toistaiseksi emme ole tässä asiassa uusia ratkaisuja tehneet.
Ikäluokan maajoukkuevalmentajana toimii Kerkko Huhtanen tehden aktiivisesti yhteistyötä myös yläkoululeirivalmennuksen kanssa.
– Ikäluokkamaajoukkueen päävalmentajan näkökulmasta haluan myös tähdentää, että vaikka yläkoululeirit on suunniteltu valmistamaan ikäluokkamaajoukkuetoimintaan, maajoukkuetoimintaan on kyllä mahdollista edetä ilman yläkoululeiripohjaakin. Sinälläänhän yläkoululeireillä tarjottavan kaltaista laadukasta valmennusta ja muita urheilijan tukitoimintoja saattaa olla tarjolla jo pelaajien arkiympäristöissäkin, ja toivottavasti asia myös tulevaisuudessa olisi näin yhä useamman pelaajan kohdalla.
Iiro Väänänen osallistuu tällä kaudella yläkoululeirille
Tämän vuoden futsalleireillä Eerikkilässä nähdään paljon innostuneita nuoria pelaajia pelaajapolkunsa alussa. Iiro Väänänen osallistuu talven neljään tapahtumaan, 07-syntynyt pelaaja pelaa Kampuksen Dynamon P19 joukkueessa kun oman ikäluokan erikoisjoukkuetta ei vielä tällä hetkellä ole.
Maru Grönroos on ollut kehittämässä futsalin yläkoululeiritoimintaa aktiivisesti, kuvassa Iiro Väänäsen kanssa
- Leireillä on ollut mukavaa, vaihtelu perusarkeen on ollut tosi miellyttävää. Aamutreenit ja järjestetyt ruokailut on ollut ehkä parhaimpia puolia leireistä. Yksi parhaista puolista leireillä on kavereiden kanssa keskustelu, vitsien heittely, hyvä yhteishenki ja hyvän mielinen kettuilu toisten joukkueista. Valmennus on osaavaa, he ovat taitavia opettamaan uusia futsaliin liittyviä asioita ja kertomaan jos tekee väärin ja neuvoo miten tehdä oikein. Ohjaajat ymmärtävät huumoria, mutta ovat tiukkoja oikeissa tilanteissa.
Väänänen teki myös 9-luokan TET harjoittelun Eerikkilässä, vaikka matkaa Jyväskylästä Forssaan kertyy melkoisen paljon.
- TET -harjoittelu Eerikkilässä oli tosi hyvä valinta. Eerikkilässä ei ollut hetkeäkään tylsää, työt ei olleet raskaita ja nauraa sai humorististen ohjaajien kanssa. Jousiammuntaohjauksen järjestäminen oli minun lemppari, koska itsekin sain ampua ohjauksen jälkeen. TET paikka on sopiva ja työt olivat kaikille simppeleitä. Jos vaikka et jotain osannut, ohjaajat oli aina vierellä opastamassa. Menisin ihan 100% varmasti uudelleen töihin Eerikkilään, kehuu Väänänen harjoittelupaikkaansa.
Kuvassa osa tämän vuoden yläkoululeiriläisistä Eerikkilästä